perjantai 6. tammikuuta 2012

Päivät 7-8 | Rio Dulce | Livingston

Poijaat aamukaljalla, meidän odotellessa aamupalaa.
Copanista lähdimme paluumatkalle takaisin Guatemalaan ennen kuin aamiaispaikat olivat auenneet. Rajanylitys sujui yhtä ripeästi kuin oli sujunut toiseenkin suuntaan. Noin tunnin matkanteon jälkeen pysähdyimme aamiaiselle kuskin suosittelemaan ruokapaikkaan, joka myös osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Aamiaislistalta löytyi "normaali tipico-aamiainen" ja "tipico-aamiainen kanalla":) Eipä siis ihme, että ruokapaikan maalattialla jouksentelevilta tipusilta vaikutti piipityksestä päätellen olevan sisko kateissa...
Muutaman tunnin uneliaan bussimatkan päätteeksi saavuimme Rio Dulcen valtavan sillan päästä löytyvän hotellimme pihaan. Tällä kertaa oli kuitenkin käynyt niin, että hyvissä ajoin tehdystä varauksesta huolimatta ei tarvittavia huoneita meille löytynytkään. Onneksemme tilaa löytyi kuitenkin läheisestä ja kaikin puolin mainiosta Rio Dulce hotellista. Kun vielä illallispaikaksi osui erinomainen joenvarsi ravintola, niin päivä alkoi olemaan rommihömpsyillä höystettyä iltapalaveria vaille paketissa:)

Vesa tähystysvuorossa San Felipen linnoituksella:)
Seuraavan aamun aamiaisen jälkeen lastasimme itsemme ja kantamuksemme kippari Joelin veneen kyytiin ja suunnaksi otettiin Livingston. Matkalla on kuitenkin paljon nähtävää, joten tunnin suoran moottorivenehaipakan sijaan seilasimme Livingstoneen puolisen päivää. Matkalla pysähdyttiin mm. 1595 rakennetulla San Felipen linnoituksella. Monien mielestä San Felipe oli yksi upeimmista linnoista mitä on vastaan tullut. Lisäksi Rio Dulcella nähtiin monilukuisia lintuja ja muutaman komean iguanankin onnituimme bongaamaan. Merirosvojen virkaa joella hoitelevat nykyisin pikkulapset, jotka meloivat veneemme kylkeen pyytämään rahaa ym. Ei tainnut montaa kynää jäädä ryhmämme käyttöön tuon vierailun jälkeen:)

Matilla lintu tähtäimessä, matkalla Livingstoneen:)
Rio Dulcen Mojarra-apajilla verkko lentää...

Perillä Livingstonessa näytti kuin olisimme saapuneet kokonaan toiseen maahan, kun värikkäät garifunat ilmestyivät katukuvaan:) Iltapäivä kului omaan tahtiin Livingstonin raitilla ja alkuillasta kokoonnuimme vielä maittavalle illalliselle. Perjantai-illan huumaa tarjoili garifunien rummutus ja värikkäät naamio-tanssit keskellä Livingstonin pääkatua.

Garifunarytmejä Livingstonen illassa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti